Paha päivä

Tämä oli ensimmäinen huono päivä työssä, jossa olen ollut 24 päivää.

Siivooja on sairaana. Aamulla minua pyydettiin siivoamaan luokat ja keräämään roskat, minkä tein. Iltapäivällä sain huomautuksen siitä, että en ollut siivonnut sotkuja käytäviltä. Pitäisi kuulemma töitäkin tehdä, eikä vain istua.

Missään vaiheessa ei ole sovittu, että sairastuneen siivoojan työt kuuluvat minulle.

Olen ensin kouluttanut itseäni korkeakoulussa kuusi vuotta, sitten tehnyt koulutustani vastaavaa työtä 2430 euron kuukausipalkalla, ja nyt siivoan täällä toisten jälkiä. Huomenna pyydän ottamaan huomioon tämän näkökulman.

Jos minun täytyy siivota, niin teen sen. Mutta pahalta tuntuu. Olen tänään itkenyt.

Olen aika tylsä

Välillä ihmettelen, mihin aikani oikein menee. Minulla on aika vähän harrastuksia ja ystäviä enkä muutenkaan ole kovin aktiivinen. Mutta en silti laiskottele juurikaan, vaan mielestäni käytän kaiken ajan hyödyllisesti.

Käyn töissä. Teen työasioita kotona ja luen työhön liittyviä kirjoja. Käyn lenkillä neljästi viikossa. Teen kotitöitä paljon. Luen lehtiä paljon. Luen kirjoja, mutta vähän. Käyn terapiassa kahdesti viikossa. Nettailen suhteellisen paljon. Käyn vapaaehtoistyössä kerran kahdessa viikossa. Tapaan ystäviä kerran viikossa. Viikonlopun kotoa poissa olen vähintään kerran kuukaudessa. Nukun seitsemän tuntia vuorokaudesta. Olen krapulassa vähintään kahdesti kuukaudessa. Katson televisiota vähintään neljänä päivänä viikossa. Puhun puhelimessa sunnuntaisin useita tunteja. Järjestelen paikkoja. Mietin ja suunnittelen paljon. Tähän aikani menee. En oikein tee mitään erikoista ja kiinnostavaa, mitään mistä voisi kertoa.

Olen aika tylsä.

Parantunut

Olen oikeastaan parantunut nyt. Terapiaa on enää vähän jäljellä. Olen saanut elämäni kaikilta osin kuntoon. Nyt kaikki on hyvin.

Ja oikeastaan en tähän keksi mitään muuta sanomista.