Elämäni tarina positiivisessa valossa

Tiivistelmä 26-vuotisesta elämästäni

Synnyin toivottunua lapsena 1980-luvun alussa, jolloin monet ihmiset olivat onnellisia. Äitini oli kotona ainakin varhaislapsuuteni. Vanhempani muuttivat erilleen, kun olin ehkä 5-vuotias, mutta isä oli läsnä lapsuudessamme. Kahden pikkusiskoni kanssa leikimme aina yhdessä enkä ollut koskaan yksin.

Oli vaikeaa asua koko lapsuus kahdella paikkakunnalla, enkä koskaan tottunut siihen. Toisaalta näin monipuolisemmin elämää jo lapsena, ja isä myös vei meitä matkoille eri puolelle Suomea. Isä oli melko ankara kasvattaja, mutta äiti oli hyvä. Isältä opin työnteon tärkeyden, ja myös tekemään monenlaista.

Lapsena olin vahvaluonteinen ja itsenäinen. Minulla ei ollut paljon ystäviä, mutta noin 11-vuotiaana aloin tietoisesti parantaa elämääni. Aloin pärjätä hyvin koulussa, harrastaa liikuntaa ja saada kavereita. Yläasteella minulla oli jo paljon kavereita ja poikaystävä. Peruskoulun päästötodistukseni keskiarvo oli 9,6. Aloin kuunnella metallimusiikkia, ja tämä alakulttuuri tarjosi keinon tuntea itsensä erityiseksi, mutta silti kuulua jonnekin.

Peruskoulun jälkeen, 15-vuotiaana, muutin vähäksi aikaa isäni luokse, sitten isän tuttavan luo toiseen kaupunkiin, ja lopulta yksin. Kävin erikoislukiota, joka oli erittäin vaativa, mutta kovalla työllä pärjäsin. Kirjoitin ylioppilaaksi hyvin arvosanoin. Lukion jälkeen muutin taas uudelle paikkakunnalle. Pidin välivuoden, jonka aikana luin paljon ja kehitin ajatteluani. Opiskelin myös yliopiston pääsykokeisiin, ja pääsinkin välivuoden jälkeen yliopistoon haluamalleni linjalle, toiseksi parhailla kokonaispisteillä sinä vuonna.

Yliopistossa aloin pohtia ainevalintaani ja vaihdoin toiseen, kiinnostavampaan pääaineeseen. Tein töitä opiskelujen ohella ja harrastin monenlaista. Sain monia hyviä ystäviä. Löysin elämäni miehen, muutimme yhteen ja kihlauduimme.

Valmistuin kuudessa vuodessa, ilman opintolainaa. Valmistuttuani minua odotti työpaikka, jossa olin aloittanut jo aikaisemmin. Kävin töissä toisessa kaupungissa ja opin paljon uutta. Työskentelin paikassa yhteensä puolitoista vuotta, pääsin parempaan asemaan ja aloin saada hyvää palkkaa.

Halusin kuitenkin oppia uusia asioita, ja vaikka olisin voinut jatkaa vanhassa, päätin etsiä uuden työpaikan kotikaupungistani...