Olen suhteellisen pitkän ajan, luullakseni pari vuotta, joka ilta saanut unen nukahtamislääkkeiden avulla. Tänään kävi se, mitä olen pelännyt: lääkkeet jäivät toiseen kaupunkiin. Olen tietysti varautunut jollain tavalla: en ole nyt paniikissa, lähinnä kiukkuinen ja hieman utelias. Jos olisin todella vakavasti riippuvainen, näin ei olisi varmasti päässyt käymäänkään.
Nyt on sopiva hetki kertoa tästä aiheesta, riippuvuudesta. Terapeuttini tahtoi tietää, miksi koen käyttäväni lääkkeitä väärin. Nehän ovat laillisia, psykiatrin määräämiä ja vieläpä noudatan annostusta. Syy on mielestäni tämä: en ole enää aikoihin yrittänytkään olla ilman lääkkeitä, sillä niiden käyttö tuntuu niin hyvältä.
Se, että saan joka ilta olla pilvessä, ei voi olla oikein. Kyse ei kuitenkaan ole addiktiosta. Addiktiolla nimittäin tarkoitetaan "pakonomaista toimintaa, joka tuottaa välitöntä tyydytystä, mutta enenevästi haitallisia seurauksia ja josta yrityksistä huolimatta on vaikea päästä eroon". Käsittääkseni tsolpideemin pitkäaikaiskäytön haitoista ei ole kiistatonta näyttöä. Oikeastaan suhteeni luonne riippuu kummallisella tavalla siitä, onko aineen käytön haittoja voitu todistaa. Nykyisten tutkimusten mukaan siis en ole addikti, mutta jos tsolpideemin pitkäaikaiskäytön haitallisuus todistettaisiin, olisin sellainen. Tässä on todella kiinnostava esimerkki siitä, mitä määritelmät merkitsevät. Ja mitä loistavin esimerkki siitä, mitä termi "lailliset huumeet", jolle ei ole samanlaista vastinetta englannissa, todella tarkoittaa.
2000-luvulla addiktion käsite on saanut kovasti suosiota, ja sitä on arkikäytössä laajennettu koskemaan mitä erilaisimpia asioita. Suklaariippuvuus on tuttu sana kaikille, ja myös chilimausteeseen tai jopa urheiluun kohdistuvia riippuvuuksia kuvaillaan (ks. Hetherington (toim.) 2001: Food cravings and addiction). Nämä "riippuvuudet" eivät luonnollisestikaan täytä addiktion määritelmää.
Kerron tässä kuitenkin joitakin tsolpideemin haittoja.
1) Ilman sitä on vaikeaa nukahtaa.
2) Ilman sitä on tylsää.
3) Jos käyttää sitä sosiaalisissa tilanteissa (tapaaminen, puhelin, sähköposti), mokaa helposti jotakin.
4) Käytön aikana ei voi tehdä henkistä työtä täysipainoisesti.
5) Se aiheuttaa muistikatkoksia: seuraavana päivänä ei välttämättä muista mitä tuli tehtyä.
6) Se heikentää tasapainoa ja voi altistaa kaatumisille.
7) Sillä voi olla joitakin vaikutuksia, joista ei ole tietoa tai ei ole kerrottu. Itse epäilen ainetta yhdeksi muistihäiriöideni aiheuttajista.
8) Lääkettä käyttävä ei voi elää "luonnollista" elämää eikä tuntea itseään normaaliksi.
9) Lääkettä ei voi käyttää raskaana ollessa tai lasta imettäessä.
10) Lääkettä ei saisi ottaa humalassa, mutta on vaikeaa olla ottamatta.
Hyviä puolia on vähemmän, mutta ne ovat tällä hetkellä painavampia. Mielestäni olen riippuvainen tsolpideemista, vaikkakaan en ole addikti. Se, että saan työni ja elämäni hoidettua, tekee minusta ei-addiktin, ja oletettavasti ainoastaan se.
Monday, October 02, 2006
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment